Diabetes-tietoutta

Lapset ja nuoret

Diabetes lapsilla ja nuorilla

Tyypin 1 diabetes on yleisin aineenvaihduntasairaus lapsilla. Arviolta 4000 lasta ja nuorta sairastaa diabetesta Suomessa. Sairauden aiheuttajia ei tunneta tarkasti. Tutkijat arvelevat sairauden johtuvan geneettisistä tekijöistä, joita ympäristövaikutukset vahvistavat.

Diagnoosin jälkeen

Diagnoosi yllättää lapset ja heidän vanhempansa usein täysin. Alkushokista toivottuaan heidän mieliinsä tulvii monia kysymyksiä:

  • Olisimmeko voineet välttää sairauden jollakin tavalla?
  • Miten tulemme toimeen arjessa tämän kroonisen sairauden kanssa?

Tärkeää tietää: Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, joka ei johdu liian paljosta syömisestä tai sokerista. Sitä ei voida ehkäistä eikä parantaa. Uusien hoitomuotojen ja lääkkeiden ansiosta sitä voidaan kuitenkin nykyään hoitaa erittäin hyvin.

Tyypin 1 diabeteksen hoito

Tyypin 1 diabeteksen hoidossa omalla vastuuntuntoisella käyttäytymisellä on suuri merkitys. Lääkäri päättää hoidon, jonka noudattamisesta lapset tai heidän iästään riippuen vanhemmat vastaavat itse. Tämä merkitsee:

  • Verensokeri mitataan useita kertoja päivässä.
  • Aterioiden sisältämät hiilihydraatit lasketaan. Lisäksi lasketaan näiden perusteella tarvittava insuliiniannos.
  • Insuliini pistetään ihonalaiseen rasvakudokseen insuliinikynällä tai insuliinipumpulla.

Lapset ja vanhemmat saavat asiasta perusteellisen opastuksen, ja heitä tuetaan säännöllisesti sen jälkeenkin. Heitä tukee arjessa diabetologeista, diabetesneuvojista ja psykologeista koostuva ryhmä.

Tyypin 1 diabeteksen hoitoon käytetään kahta hoitomenetelmää:

Intensiivinen perinteinen insuliinihoito (ICT) ja insuliinipumppuhoito (CSII).

Hoitotavoitteet ovat:

  • Vakaa aineenvaihdunta ja normaalilla alueella olevat verensokeriarvot ilman toistuvasti matalaa verensokeria. Tämä auttaa pitkällä aikavälillä välttämään diabeteksesta johtuvia sairauksia.
  • Joustava hoito ja korkea elämänlaatu, sillä sairauden ei pidä rajoittaa lasten elämää.

Koska näitä tavoitteita ei usein saavuteta intensiivisellä perinteisellä insuliinihoidolla (ICT), yhä useampi lapsi ja nuori saa insuliinipumppuhoitoa.

Hoito arjessa

Tyypin 1 diabetesta sairastavat lapset ja nuoret toivovat pystyvänsä elämään normaalia elämää muiden lasten tavoin. He ovat yhtä suorituskykyisiä kuin muutkin eivätkä halua olla erikoisasemassa koulussa tai harrastuksissa. Vanhemmille tämä merkitsee usein tasapainoilua: toisaalta he haluavat kasvattaa lapsistaan itsenäisiä, mutta toisaalta heistä tuntuu, että heidän on jatkuvasti suojeltava ja valvottava diabetesta sairastavia lapsiaan.

Asiantuntijat suosittelevat, että lapset ottavat omalta osaltaan vastuuta diabeteshoidostaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, siten kuin diabeteskoulutuksessa toimitaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että lapsen annetaan tehdä itsenäisesti se mitä hän pystyy ja että häntä tuetaan, kun hänen omat kykynsä loppuvat. Tärkeää on myös, ettei vastuuta siirretä liian aikaisin. Vanhempien tulisi myös tukea nuoria diabeteksen hoidossa. Nyrkkisääntöä siitä, mistä iästä alkaen lapsen tulisi itsenäisesti huolehtia hoidostaan, ei ole olemassa.

Päiväkoti ja koulu

Päivähoitajilla ja opettajilla ei useinkaan ole tietoa tai heillä on vain vähän tietoa tyypin 1 diabeteksesta. Oikeudellisista syistä he eivät myöskään saa aktiivisesti osallistua hoitoon, kuten esim. pistää insuliinia. Hyvän yhteistyön takaamiseksi on tärkeää:

  • luoda luottamussuhde
  • kertoa lapsen päivähoitajalle ja opettajalle diabeteksesta
  • mainita konkreettisia esimerkkejä siitä, miten he voivat tukea lasta.

Esimerkiksi lasten diabetesjärjestön työryhmän laatimista esitteistä on apua. Materiaalia voi tilata osoitteesta www.diabetes.fi.